fbpx

Millainen on toimiva ruokavalio?

0 Comments

Somekanavat, televisio, kirjat ja lehtiartikkelit suoltavat meille jatkuvasti uusia ideoita ravinnosta, ruokavalioista ja erityisesti laihdutuksesta. Uusia tapoja pudottaa painoa ilmaantuu jatkuvasti ja vanhoja kierrätetään trendikkäiksi uusilla nimillä.

Erilaisia dieettejä, valmennuksia ja ruokavalio-ohjelmia löytyy siis yhtä paljon kuin valmentajiakin. Mutta mikä niistä tekee toimivia ja miksi? Miten määritellään onko dieetti toimiva tai painonpudotusprojekti onnistunut?

Vastaus riippuu ensisijaisesti tavoitteesta. Jos tavoitteena on pudottaa painoa, onnistuminen määritellään eri tavalla, kuin jos tavoitteena oli vähentää turvotusta ja vatsanväänteitä tai parantaa energiatasoja. Useimmiten tarkalla ruokavaliolla paino kyllä putoaa ja olo paranee, tulee lisää energiaa ja vatsan toiminta normalisoituu, jos vaan jaksaa noudattaa ohjeita riittävän tarkasti ja tarpeeksi pitkään.

Dieetit siis usein toimivat riippumatta siitä, mikä niiden tausta-ajatus on. Yksi vannoo keton tai vhh:n nimeen, toinen on löytänyt kasvisruoasta toimivan systeemin itselleen, kolmas noudattaa ravitsemussuosituksia ja kaikki saavat tuloksia. Miksi dieetit useimmiten toimivat, vaikka niiden periaatteet saattavat olla täysin päinvastaisia? Noudatitpa sitten vähähiilihydraattista, vähärasvaista tai vaikka veriryhmään perustuvaa dieettiä, kaikilla niillä on vähintään neljä yhdistävää tekijää:

  • Kasvisten määrä lisääntyy
  • Rasvan ja hiilihydraattien laatu paranee
  • Ruokailut säännöllistyvät
  • Energiamäärää rajoitetaan

Näillä toimenpiteillä saavutetaan parempi ja energisempi olo ja painokin todennäköisesti putoaa jonkin verran riippumatta siitä, onko kyseessä ketodieetti vai vegaaniruokavalio. Mutta onko painon putoaminen dieetin onnistumisen tae? Jos katsotaan tilannetta vuoden tai kahden päästä uudestaan, kaikki pudotettu paino saattaa olla tullut takaisin, usein korkojen kera. Oliko dieetti silloin toimiva ja onnistunut? Minun mielestäni ei.

Painonpudotus vai pysyvä ruokavalio?

Nopealle painonpudotukselle on olemassa paikkansa ja hyvin vähäenergisiä dieettejä käytetäänkin lääkärin ohjauksessa tarkasti määriteltyihin tarpeisiin. Olisiko useimmiten kuitenkin parempi tavoitella ruokavaliomuutoksella terveyttä ja pysyvyyttä kuin nopeaa ja ohimenevää laihdutusta? Jojo-laihduttaminen on elimistölle rasitus ja jokainen jakso liian vähäisellä energiansaannilla vaikuttaa aineenvaihduntaan niin, että seuraava laihdutus on entistä vaikeampaa.

Välillä kuitenkin tavoitteena on skarpata ruokavalion suhteen, välttää herkkuja, sokeria, hiilihydraatteja tai jotain muuta hiukan tiukemmin. Silloin tiukasta ruokavaliosta poikkeaminen, niin sanottu repsahdus, kuitenkin aiheuttaa usein pahaa mieltä, itsesyytöksiä ja joskus jopa koko projektin vesittymisen. Itse haluan ajatella, että repsahduksia ei ole. Ruokavalion täytyy olla sellainen, että se sallii joustoa tilanteen mukaan. Kukaan meistä ei ole kone ja tiukat rajoitukset eivät opeta terveellistä syömistä. Päinvastoin, ne saattavat aiheuttaa lisää turhia päänsisäisiä rajoituksia ja vääriä uskomuksia. Lisäksi rajoituksilla annetaan koko projektille jo lähtövaiheessa negatiivinen tunnelataus. Sen myötä motivaatio lopahtaa nopeasti ja alkaa tehdä mieli nimenomaan kaikkea sitä, mikä on kielletty.

Repsahduksia ei siis ole, on vain valintoja. Jos tänään teit itsellesi huonon valinnan, heti seuraavalla aterialla on uusi mahdollisuus valita paremmin. Ja jos nyt on sellainen tilanne, että on mentävä sieltä, missä aita on matalin, silloinkin on edelleen paljon vaihtoehtoja, mistä valita. Suklaapatukkaa parempi valinta on proteiinipatukka ja ruoan kokonaan väliin jättämistä parempi on nopeasti mukaan napattu valmisruoka. Silloin mennään pahasti metsään, jos ateria jää kokonaan syömättä sen takia, että dieettiin sopivaa ruokaa pystyy valmistamaan vain kotona tai siihen tarvitaan liian erikoisia aineksia (pois lukien allergikot tottakai, heille vaihtoehdot ovat joskus harmittavan vähissä).

Hyvän ruokavalion tulisikin olla sellainen, jota pystyt noudattamaan

  • päivittäin mahdollisimman pitkään.
  • tuntematta liiallista stressiä sen vuoksi.
  • kokematta syyllisyyttä poikkeamista.

Hyvä ruokavalio sallii siis myös poikkeukset sopivassa määrin, jotta rentous säilyy. Lomat ja juhlat ovat vielä ihan oma lukunsa. Juhlapöydän antimista nauttiminen silloin tällöin ei vesitä kenenkään ruokavaliota kun tavoitteena on terveys ja hyvinvointi. Kisadieetit ovat asia erikseen. Tottakai, jos ruokailet notkuvien pöytien ääressä jatkuvasti ja juhlia sattuu kesälomalla lähes joka viikonlopulle, täytyy kokonaisuutta miettiä vielä hiukan tarkemmin.

Kun poikkeat normaalista ruokavaliostasi, tee tietoisesti päätös herkutella. Silloin olet itse vastuussa valinnoistasi. Niitä ei tee puolestasi sokerinhimo eikä makeannälkä, vaan voit itse päättää pitää karkkipäivän, hakea pizzan tai syödä jälkiruoan. Ja kun niin päätät, tee se hyvillä mielin. Herkkuhetken jälkeen voit taas palata normaaliin arkeen tyytyväisenä, ilman huonoa omaatuntoa.

Mieti siis dieetille ryhtyessäsi, mitä siltä haluat? Nopeaa parin kilon pudotusta? Pysyvää hyvinvointia? Suoliston kunnon paranemista? Energisempää oloa? Mieti tavoitteesi perusteella, onko dieetillä edellytykset toteutua, kuinka tarkasti sitä tulee noudattaa ja kauanko pystyt siihen. Terveyttä tukevaan ruokavalioon mahtuu todella laaja skaala erilaisia valintoja. Kun löydät niistä sen, mikä itsellesi tuntuu kaikista helpoimmalta ja luontevimmalta, olet jo todella hyvällä tiellä. Kannattaa vielä muistaa, että sinulle juuri nyt sopiva ruokavalio ei välttämättä ole sitä koko loppuelämääsi. Välillä on hyvä esittää itselleen kysymys: Miten tämä toimii minulle? Rehellinen vastaus kertoo olisiko kenties tarvetta muutokseen vai voidaanko jatkaa edelleen samalla linjalla.

Categories:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *